Esityksiä, tekstejä,
tutkimuksia ja työkaluja

Työskentely voi alkaa eri kohdista

Luonnostamoa voi käyttää uuden materiaalin kehittämiseen tai jo olemassa olevan tekstin tutkimiseen. Kirjoittaja voi etsiä lähtökohtaa kohtaukselle, rakentaa henkilöhahmoja tai kokeilla teoksen tapahtumajärjestystä. Näyttelijä voi syventyä rooliinsa ja tutkia sen tavoitteita ja toimintaa. Ohjaaja voi jäsentää teoksen suhteita ja kokonaisuutta, ja opettaja valmistella ryhmälle improvisaatiotilanteita tai harjoitusmateriaaleja.

Työskentelyn lähtökohtana voi olla yksittäinen kysymys, hahmo, kohtaus tai kokonainen teos. Työkaluja voi käyttää erikseen tai yhdistää niitä saman projektin ympärille. Ideoinnin, tutkimisen, jäsentämisen ja kirjoittamisen välillä voi liikkua työn tarpeen mukaan: kirjoitettu kohtaus voi synnyttää uuden rakenteellisen kysymyksen, ja rakenteen tarkastelu puolestaan uuden kohtausidean.

Luonnospöytä tekee teoksen yhteydet näkyviksi

Luonnospöytä on visuaalinen työtila, jossa henkilöt, suhteet, kohtaukset, tapahtumat, dramaturgiset linjat ja avoimet kysymykset voi koota tarkasteltavaksi kokonaisuudeksi. Aineksia voi järjestää työpinnalle ja tutkia niiden välisiä yhteyksiä. Näin teoksen yksityiskohdat ja kokonaisuus voivat olla näkyvissä samanaikaisesti.

Työpöydällä voi hahmotella esimerkiksi henkilöiden välisiä jännitteitä, kohtausten keskinäistä järjestystä tai sitä, miten jokin tapahtuma vaikuttaa useampaan juonilinjaan. Keskeneräiset ajatukset ja ratkaisemattomat kysymykset voivat kulkea valmiimpien osien rinnalla ja tarkentua työskentelyn edetessä.

Rakennepohjat tarjoavat erilaisia näkökulmia dramaturgiaan

Luonnospöydän rakennepohjilla voi tarkastella teoksen etenemistä useista suunnista. Juonikaaret auttavat hahmottamaan tapahtumien kehittelyä ja käännekohtia. Toiset pohjat kohdistavat huomion suhteiden muuttumiseen, tiedon jakautumiseen tai kasvavaan paineeseen. Mukana on myös episodien, rinnakkaisten juonien, toiston, variaation ja montaasin jäsentämiseen tarkoitettuja työpohjia.

Esimerkiksi mysteerin rakennetta voi tutkia sen kautta, kuka tietää mitä ja milloin tieto paljastuu. Montaasissa huomio voi puolestaan olla siinä, mitä erillisten jaksojen rinnastus synnyttää. Rakennepohjat tarjoavat kysymyksiä ja tapoja järjestää materiaalia; käyttäjä arvioi, mikä näkökulma palvelee juuri hänen teostaan. Työhön voi rakentaa myös oman rakenteen.

Käsikirjoitin vie luonnokset näytelmä­tekstiksi

Käsikirjoitin on näytelmätekstin kirjoittamiseen suunniteltu tekstieditori. Se tunnistaa hahmojen nimet, repliikit, otsikot ja parenteesit eli näyttämöohjeet ja auttaa muotoilemaan dialogia intuitiivisesti kirjoittamisen lomassa. Luonnospöydän hahmotelmat ja kirjoitettava teksti liittyvät samaan projektiin, joten suunnittelua ja kirjoittamista voi jatkaa rinnakkain.

Kirjoittamisen edetessä Käsikirjoitin oppii tunnistamaan näytelmän roolihenkilöt ja auttaa hahmottamaan tekstin kokonaisuutta. Roolihahmoja ja kohtauksia voi vertailla keskenään ja tarkastella näin teosta myös yksittäistä kirjoitettavaa kohtausta laajemmin.

Kirjoitettu teksti tallentuu käyttäjän omalle laitteelle tai hänen omaan pilvipalveluunsa. Käsikirjoituksen voi ladata sovelluksesta PDF-, RTF-, TXT- ja DOCX-muodoissa esimerkiksi luettavaksi, jaettavaksi tai jatkotyöstettäväksi.

Teoskansio pitää työn koossa

Teoskansio kokoaa saman projektin henkilöt, kohtaukset, suhteet, tapahtumapaikat ja muun teosaineiston. Yhteinen projekti yhdistää eri työtiloissa syntyvän työn: samaa hahmoa tai kohtausta voi tarkastella sekä osana teoksen rakennetta että kirjoittamisen lähtökohtana.

Tallennukset, versiohistoria ja varmuuskopiointi tukevat työn jatkamista ja aiempiin vaiheisiin palaamista. Näin Luonnostamo voi toimia myös pitkäjänteisen teostyöskentelyn ympäristönä, jossa aineistoa kootaan ja kehitetään vähitellen.

Kirjasto tarjoaa aineksia ja uusia suuntia

Luonnostamon kirjasto kokoaa laajan aineiston hahmojen, kohtausten ja tarinoiden rakentamiseen. Mukana on esimerkiksi tavoitteita, tarpeita, suhteita, salaisuuksia, esteitä, panoksia, paineita ja käänteitä. Aineistoja voi selailla, valita, arpoa ja yhdistellä oman työskentelyn lähtökohdiksi.

Kirjasto toimii myös muiden työkalujen yhteisenä materiaalipankkina. Sen avulla voi etsiä täsmällistä ainesta jo hahmoteltuun tilanteeseen tai antaa sattuman tuoda työhön odottamattoman suunnan. Esimerkiksi hahmon tavoitteen, ihmissuhteen ja salaisuuden yhdistelmä voi herättää kysymyksen siitä, mitä hän yrittää peittää toiselta ja miten se alkaa näkyä toiminnassa. Käyttäjä valitsee, mitä aineksista säilyttää ja miten niitä kehittää.

Aineistot mukaan teatteri­opetukseen

Luonnostamon aineistoja voi käyttää improvisaatioharjoitusten, kohtaustyöskentelyn ja dramaturgisten kokeilujen lähtökohtina. Arvontastudiossa pikaideoita ja kohtausaihioita voi näyttää ryhmälle. Korttipajassa valituista aineistoista voi sommitella tulostettavia harjoitus- ja ideakortteja.

Pedagogisessa työskentelyssä sovellus voi auttaa rajaamaan tutkittavan kysymyksen konkreettiseksi tehtäväksi. Ryhmä voi esimerkiksi pitää kohtauksen tilanteen samana, muuttaa yhden hahmon tavoitetta ja tutkia, miten valinta vaikuttaa toimintaan. Toisessa kokeilussa voidaan vaihtaa sitä, mitä hahmot tietävät toisistaan, tai järjestää samat tapahtumat eri tavoin. Kokeilujen havaintoja voidaan käsitellä keskustellen ja käyttää seuraavan työskentelyvaiheen pohjana.

Luovan työn ja pedagogisen ajattelun väline

Luonnostamossa yhdistyvät kiinnostukseni näyttämölliseen toimintaan, dramaturgiaan ja luovan työskentelyn rakenteisiin. Kehitän sovellusta ympäristöksi, jossa ajatuksia voi kokeilla, rinnastaa, järjestää ja tarkentaa sekä yksin että osana opetusta ja harjoittelua.

Tavoitteena on antaa tilaa sekä yllätyksille että tietoisille valinnoille. Arvottu lähtökohta voi avata uuden suunnan, ja kysymys tai rakennepohja auttaa tutkimaan sen mahdollisuuksia. Käyttäjä tuo työhön oman kokemuksensa, tekee taiteelliset ratkaisut ja rakentaa aineksista oman teoksensa tai tulkintansa.